Mitä "lottinumero" sisältää?

[TeeHooVaris]

Lapuan piekkaripaukkulaatikon päädyssä on valmistuseränumerosarja eli "lottinumero". Osaisiko joku kertoa, mitä tietoa numerosarja sisältää?

[Long Range]

Kun otat 2 eka numeroa (esim.27) ja lisäät eteen numeron 3,saat tehtaan testipiipuilla ammutun nopeuden esim.327 m/s.
(Tuo tietty on vain suuntaa antava,koska sama paukku voi antaa 400 mm piipusta nopeuden 335 m/s ja 700 mm piipusta 325 m/s.)

Tässä kohti muistini voi pettää mutta toisen numerosarjan EKA numero taisi kertoa tuotantolinjan numeron.
(Joku parempimuistinen voi tämän korjata).

Loput taitaa olla heidän omia tuotekoodi juttuja,joilla ei meille juuri merkitystä.

Jenkit ovat kovia vatuloimaan erityisesti Eleyn paukuista mikä tuotantolinja tuottaa parhaiten käyviä lotteja korkeimmalla %:lla.

Suomalaiset eivät vatuloi,mutta testaa paljon 6:s koneen paukkuja-:).

Eikun TeeHoo ja piekkarit Schönebeckkiin testaamaan/etsimään käyviä lotteja ja älä tule takaisin ennenkuin löytyy lotti jolla 4 x 10 ls keskiarvo on <11 mm.-:).Ulkolaidasta mitattuna.

TärkeäÄÄHÄN on löytää lotti jossa ei ole lennokkeja vaikka 10 ls kasat hiukan suurempia kuin jollakin toisella.
(249/24 X on huonompi tulos kuin 250/0 X).

Vaikka X-Act on kallis,niin monihan on löytänyt siitä helmiä,samoin kyllä Midas + ja Center-X paukuista.

Timppa

[TeeHooVaris]

Mitä porukat on mieltä? Kun ollaan Schönebeckissä ja annetaan piekkari testattavaksi - annetaanko olla tuneri paikoillaan vai ryhdytäänkö hommiin paljaaltaan. Ja jos tunerin kanssa aloitetaan, niin mihin asentoon se pitäisi ruuvata, kiinni/auki? Porukoilla tarkoitan Lonkuran lisäksi niitä, jotka ovat takavuosina paikalla käyneet. Kertokaapa kokemuksistanne.

[Long Range]

Tomi,Tapani ja Risto tuolla käyneet ja toivottavasti heiltä saadaan kokemuksia.

Kuitenkin tunerien käytöllä on Suomessa melko lyhyt historia ja siksikin yrittänyt lypsää tietoa/kokemuksia Jenkkien suunnasta esim. Calfeelta.

Hän on laittanut noin 30 vuotta maailmanluokan piekkareita tuninkiin tunerien kanssa.

Meillä ollut täällä näkemyksiä,että tuneria ruuvaillaan kelin muuttuessa.Siis lämpötila,kosteus,jopa ilmanpaine.

Jenkit hakevat tunerin asetuksen kerran OIKEAKSI ja sen koomin ei ruuvailla.Kun pysytään suunnilleen samassa nopeusluokassa paukulla.
(Esim. 320-328 m/s).
RWS nopeampana tot.näk. vaatii hakemista vrt.Lapuaan.

Kun oikea määrä painoa saadaan piipun suun ulkopuolelle ja tuninki löytyy,niin se on sitten siinä.

Tuneri ei heikosti käyvästä paukusta huippua tee,

Kuunnellaanhan TOP kaverien mietteet,mutta sinuna laittaisin aseen täällä sisäradalla tuninkiin vaikka tuota Hopewellin metodia käyttäen ja lotti testit ammuttaisiin tunerin kanssa.
Mihin Schönebeckkissä aika riittää? Voi tietty hakea tasaisia lotteja paljaalla piipulla ja sitten niillä tehdä tunerin säädön siellä.

It works well to do this with a BR target like an RBA, USBR, ARA, with at least 25 different points to aim at (POA):

ADJUSTING YOUR TUNER

1. Set you tuner to "0" and fire two shots.
Turn tuner one complete revolution (25 clicks) and fire two shots, continue this until you reach "100".
You now have a 10 shot group, all shot at the same POA.
2. Repeat step one from "100" to "200"
3. Repeat Step one from "200" to "300".
4. Repeat Step one from "300" to "400"
5. Repeat Step one from "400" to "500".

You now have five 10-shot groups. One of the 10-shot groups will show the smallest vertical stringing.
You should have used only 50 rounds so far.
Let's say that you find that the "200" to "300" group shows the least vertical stringing.
6. Starting at "200", shoot 2 five shot groups. Shift to a different POA for each group.
7. Repeat at "225", "250", "275" and "300"
8. One of these settings will show a decrease in group size.
Example: "250" showed the smallest group.
9. Now, start at "245" and shoot a five shot group at 245, 247, 249, 251, 253 and 255.
You will locate the "sweet" spot of your rifle barrel.
10. If you have any doubts, start over at Step #6, and redo the testing.

This is also known as "The Hopewell Method"

[kaleviys]

Onko Kaisa Mäkäräisen ampumavarmuuden häviämisen syynä kenties huonot patruunat ?

[Jorma Tikkanen]

Tämän otsikon alla kirjoittavilla on varmaan teknisen osaamisen ja tietämisen lisäksi kokemusta ampumisesta. Minulla ei riitä tieto eikä taito osallistua asiantuntijana debattiin, sillä kokemuksenikin on vähäinen, mutta kuitenkin.

Minulla on piekkari "Ansussa" Liljan paksu piippu. Testasin siihen Lapuan tunnelissa parhaiden käyvän patruunan, joka oli Polar Biathlon, jota ampumahiihtäjätkin ovat muistaakseni käyttäneet. Olen käyttänyt tätä samaa patruunaa vuodesta 2006, vaihtelevalla menetyksellä. Joissain olosuhteissa ase käy hyvin. Toisissa olosuhteissa käynti on kuin haulikkon, siis todella huono. Marko Kallio voitti sillä Haapajärvellä ensimmäisenä kilpailupäivänä100 metrin kisan. Sinä päivänä säätila oli ollut kylmä. Toisena päivänä oli ollut huomattavasti lämpimämpi sää. Sama ase ja samat patruunat. Osumakuvio oli ollut huomattavasti huonompi kuin kylmemmällä ilmalla ammuttu tulos. Oma päätelmäni tästä on se, että ainakin merkittävällä lämpötilan muutoksella on vaikutusta aseen käyntiin ja patruunan sopivuuteen. Olisiko tässä eräs mahdollinen syy Kaisa Mäkäräisen ongelmiin ? Ovatkohan valmentajat testanneet eri lämpötiloissa käyviä patruunoita Kaisan käyttämässä aseessa ?

Jorma Tikkanen

[TeeHooVaris]

Kun en tiedä Kaisan pummien osumakohtia, niin vaikea mennä sanomaan. Enkä tiedä sitäkään, tulivatko ohilaukaukset esimmäisillä vaiko sen jälkeisillä laukauksilla. Muistaakseni eka ammunnassa ainakin yksi pummi tuli alussa.
Tämänä lienee jonkinlaista tietoa, että ensimmäinen laukaus kylmällä pyssyllä osuu yleensä ylös. 50-metrillä saattaa läpsähtää pistetaulussa kasin tai seiskan ringille. Siihen pieni tähtäysvirhe tai tuulen vaikutus, niin ampumahiihtotaulussa menee reunapeltiin.

[TN]

Aluksi T-H:n kysymykseen Schönebeckistä; Olemme viime vuosina tehneet sinne kahden testauspäivän reissuja ja aseita on ollut mukana jopa kymmenkunta. Tunerien / aseiden on oltava jo kotimaassa valmiiksi duunattuja, koska sieltä haetaan vain mahdollisimman hyvin käyviä patruunaeriä ko. aseeseen.
Toiseksi vähän omien aseiden tunereista; Turbossa on Harrellsi, jonka ulostuloasteikko on 3.90:n kohdalla. Jos otan yhdenkin naksun puoleen taikka toiseen käynti heikkenee.
Olen kilpaillut nyt jo vuosia samalla asetuksella +4 - +40 lämpötiloissa, enkä ole huomannut juurikaan käynnissä muutoksia, ehkä viileissä oloissa tulee enemmän napoja. Ammun vain lapualaisilla, muita ei ole tullut kokeiltua.
Sporterin tunerointi onkin sitten vähän työläämpi juttu, koska siihen ei mitään säätöjä sallita ja aseen painonkin on asetuttava kilpailukuntoisena 3,850 kg kieppeille.
Omassa sporterissa on piipun paksuus 19 mm , rihlojen pituus 650 mm ja päässä 30mm paksu ja n.80mm pitkä kiinteä tuneri-mutikka, jossa on 16mm reikä ns. piipunpäähän saakka.
Namikohdan löytämiseksi jätin tunerin päähän liikaa pituutta (painoa), jota sitten poistin sorvaamalla otsapinnasta vähän kerrallaan ja käymällä joka välissä penkistä testiammunnassa. Monien työsuoritusten jälkeen, koko ajan peläten meneekö tällä sorvauksella ”yli”, löytyi se oikea kohta. Pari vuotta olen kilpaillut tällä aseella käyttäen kolmea eri lapualaislottia löytämättä muutostarvetta.
Isä-Calfeen näkemykseen tunerin painosta suhteessa piipun paksuuteen ja pituuteen on helppo yhtyä.
Niin Harrellsin kuin Italian ”Cicciolinan” pelejä olen joutunut keventämään lyhyehköille 0.9” piipuille, jotta
päästäisiin mittasäädöille. Yhtään lisäpainoa ei ole tarvinnut laittaa.

TN

[Long Range]

Jorma kirjoitti:

Tämän otsikon alla kirjoittavilla on varmaan teknisen osaamisen ja tietämisen lisäksi kokemusta ampumisesta. Minulla ei riitä tieto eikä taito osallistua asiantuntijana debattiin, sillä kokemuksenikin on vähäinen, mutta kuitenkin.

Minulla on piekkari "Ansussa" Liljan paksu piippu. Testasin siihen Lapuan tunnelissa parhaiden käyvän patruunan, joka oli Polar Biathlon, jota ampumahiihtäjätkin ovat muistaakseni käyttäneet. Olen käyttänyt tätä samaa patruunaa vuodesta 2006, vaihtelevalla menetyksellä. Joissain olosuhteissa ase käy hyvin. Toisissa olosuhteissa käynti on kuin haulikkon, siis todella huono. Marko Kallio voitti sillä Haapajärvellä ensimmäisenä kilpailupäivänä100 metrin kisan. Sinä päivänä säätila oli ollut kylmä. Toisena päivänä oli ollut huomattavasti lämpimämpi sää. Sama ase ja samat patruunat. Osumakuvio oli ollut huomattavasti huonompi kuin kylmemmällä ilmalla ammuttu tulos. Oma päätelmäni tästä on se, että ainakin merkittävällä lämpötilan muutoksella on vaikutusta aseen käyntiin ja patruunan sopivuuteen. Olisiko tässä eräs mahdollinen syy Kaisa Mäkäräisen ongelmiin ? Ovatkohan valmentajat testanneet eri lämpötiloissa käyviä patruunoita Kaisan käyttämässä aseessa ?

Jorma Tikkanen

Polar Biathlonin nopeus tehtaan testipiipuilla on 337 m/s. (Center-X,XAct,Midas+) on 327 m/s.Polar liikkuu jo niin lähellä äänennopeutta,että se lämpimämmällä kelilla voi jo ylitttääkin sen. (Ainakin osa paukuista).
Jos osa ylittää ja osa alittaa,niin siihen ei auta tunerit,eikä Hota pulverit.
Samaa murhetta esiintyy RWS.n paukulla LYHYISSÄ piipuissa,kun lyhyt piippu antaa kovemman lähtönopeuden piekkarissa kuin pitkä.

Timppa

[Mika.essel]

minä voitin vka pisteillä 3000 polar biathlonia.
voitin kinkkupiekkarin 3x10/100m ja kaikki kasat
olivat alle 27mm
sama paukku haapajärvellä kesäkuussa ei käyny ollenkaan
viimeiseen kasaan ammuin rasian tyhjäksi.
oli hirmu reikä taulussa.

[TeeHooVaris]

Siitä on jo aikaa, kun keskisytytteisten vka-pisteillä sai piekkarin panoksia. Sitä minä vaan, että Mikankin biathlonit alkaa olla miehen iässä. Piekkarin paukku ei "elä" vanhaksi. Tai kyllä elää, mutta suorituskyky käy vaihtelevaksi.
Sain taannoin käyttöön, voi sanoa ikivanhoja, 1980-luvun piekkarin panoksia. Niiden luoteja saattoi kuvata laulun sanoin: "Värit sen vaalenneet, harmaaksi haalenneet.." Koeammuin ja totesin, ettei kannata enempää. Varsinaisen yllätyksen koin, kun vaihdoin tuoreisiin. Aseen käynti meni ihan vituralleen vähäksi aikaa. Piti ampua toistakymmentä kertaa, ennen kuin käynti palasi entiselleen.
Vanhojen paukkujen vaha kuivuu ja siitä ei hyvä seuraa. Joku on "kastellut" harmaantuneita luoteja ja jatkanut näin paukun ikää. Voisin kuvitella, että aika hidasta ja soppasta hommaa. Toki pienen määrän kanssa voisin kokeillakin ja ampua kyyhkymetällä.

[metkuvja]

https://www.youtube.com/watch?v=BPwdlEgLn5Q

jostain 4 minuuttia eteenpäin piekkarille

Onkohan tuossa selitystä miksi vähän hitaampi kuula kestää tuulta paremmin kuin mitä juuri alle äänennopeuden oleva paukku ?

[Koheltaja]

Mulle tuli joitain vuosia sitten pari puulaatikollista vajaalaatuisella leimalla olevaa keltaista Lapua joista vanhimmat oli -65 merkittyjä. 500 patruunan korkkaamattoman paketin kun avasi niin jokaisessa rasiassa oli kuulakärkikynällä käsin kirjoitettu päivämäärä ja vuosi, joka rasiassa ei päiväys. Luodit oli pahvitelineessä ja vaha kovettunut ettei patruunoita saanut ehjänä irti. Tein supistusholkin minkä kautta kaikki paukut käytiin läpi, supistuksen jälkeen pyyhkäistiin vaharätillä ylimäräiset kovettuneet jäämät pois ja radalle. Kaikki paukut oli selkeästi yliäänisiä mutta käynti samaa luokkaa SK peruspaukkkujen kanssa ja kelpasi hyvin siihen aikaan työttömälle treenipaukuksi kun aikaa oli mutta rahaa ei. Muutama -70 luvun paketti antoi hyvää käyntiä vajaalaatuiseksi, 50lks taustakasat pysyi järjestään alle 20mm/50m ja aseena ihan perus Quad Range.

Siinä vähän vanhempaa lottia

[Long Range]

Linkissä Iltalukemista pakkaskelille.Tuo McCoyn tutkimus on tehty vakavassa hengessä.

Kuvat tuossa surkeita,kun on kopioitu.

Latautuu suht pitkään.

https://apps.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a229713.pdf

Timppa

[Erkki Seikkula]

Lapua .22 LR patruunan eränumero: 35 5 47 5 1510 2

35 = nopeus
5 = en kerro
47 = valmistusvuosi koodina
5 = en kerro
1510 = latauskoodi
2 = en kerro