Piipun läppääminen

Tällä alueella keskustellaan asioista maan ja taivaan välillä.

Valvoja: Ylläpitäjät

Long Range
Viestit: 663
Liittynyt: 13.11.2007 18:17
Paikkakunta: Kaakon kulma

Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Long Range » 19.2.2019 7:48

Piekkarin piipun läppääminen on jonkunmoista salatiedettä maailmalla ja pirun kovaa hommaa.

Yritimme haalia piekkaritiimin kanssa Suomessa olevaa läppäystietoa kasaan muutamilta vanhemmilta asesepiltä ja jotain saatiinkin talteen.

Piipun läppääminen tasaiseksi kartioksi ja piipun suuta kohti n.0,01 mm TASAISESTI supistuvaksi on taidetta ja raakaa lihastyötä.

Laitan pari videota savotasta:

www.youtube.com/watch?v=WM8xaaUaTTY

www.youtube.com/watch?v=IXzmlDT-yxE&t=9s

Jos lukijoista löytyy vahva kätisiä läppäämisen opiskeluun halukkaita "perfektionistejä", niin kaikki se tieto,mikä on saatu koottua kyllä annetaan.

Käsityö perinne olisi hyvä saada jatkumaan.

(Pyysin Mitutoyolta tarjouksen noista keraamisista mitta tapeista 0,001 mm:n välein.Ei ole vielä kuulunut).

Alla lyhyt koosteeni piekkaritiimiläisille v.2015:

Huomenta!

Laadukas piipun läppääminen on se asia,jolla ne puuttuvat pari milliä on tehtävissä.

Kävimme läppäyskurssilla Erkki Mäkisen luona ja aikanaan hiukan utelin myös Toron Erkiltä hänen ajatuksia.

Laitan tähän joitakin asioita ranskalaisin viivoin.Korjatkaa / täydentäkää listaa.

*Monet käyttävät melko puhdasta lyijyä valutapissa.Toro kirjasinmetallia (84 % lyijy,12 % antimoni,4 % tina).

*Pehmyt lyijy mustiin piippuihin toivottoman hidas,jos tarve läpätä kovin kartioksi,niin kovempi kirjasinmetalli nopeuttaa.Esim. ampumahiihtokiväärin piippu pakkasella oltava kartiokkaampi,että vaha kulkeutuu paremmin suulle.

*Piipun suu lämmitettävä ennen sulan valun kaatamista—>Menee paremmin rihlauriin—>laadukas tappi.Mikä olikaan piipun suun arvioitu lämpötila?????

*Mäkinen varoitti ahtaamman kohdan hinkkaamista lyhyillä vedoilla—>Patti lähtee,mutta pysähtymiskohtaan tuleekin levennys.

*PPC piipuissa eivät käytä 320 grit hienompaa.Kun liian sileä,alkaa kuparoimaan.

*Voiko piekkarin piippu olla ikinä liian sileä??? Maailmalla jotkut aloittavat 220 grit ja etenevät jopa peilipintaan 800-1000 grit.

*Mäkinen käyttää alumiinioksidia,ei hienostele griteillä.Mustia piippuja ei taida saada sileäksi kuin Sunnenin hiomakoneella tai viikon läppäämisellä-Iloiset kasvot.

Edesmennyt Chet Amick rakensi 5:een eri merkkiseen kehykseen 6 eri asetta,joilla ammuttiin 250 / 25 X.Laitan alle tekstiä,jonka hänen kanssa touhunnut kaveri on kirjoittanut:

*Chet tulkkasi piiput lyijyluodin lisäksi myös hankkimillaan “tarkkuusmittatapeilla” joita hänellä oli väliltä 5,436-5,537 mm.(oliko nuo peräti TUHANNESOSA mm:n välein??)Hän teki kaikki porauskaliiperin (pikkukaliiperin) mukaan.
Chetin mielestä nopea ja hyvä tiivistyminen lyijyluodille on kaikki kaikessa (muu kuin purjehdus on turhaa).
Lämpökäsittely,jolla varmistetaan stressiton patruunapesän alue.
Kehitteli omia leikkausöljyjä,epäilee luonnonaineiksi...
Viimeistely läppäyksessä 1000 grit—>Hipoo peilipintaa.
Chetin mielestä pikkukaliiperi ei saisi olla yli 5,51 mm.Hän piti 5,506-5,51 väliltä olevista piipuista ja kartiokkuus piipun suuta kohti 0,005-0,008 mm.
Leikkuöljyt luonnon tuotteita ja onko tuo lard oil sitten sianihraa????




Yep I do. He lapped every single one and I'll throw you a little curve ball on that in a bit.
He was of the opinion, at the end, that barrels [in his estimation] should not be much over .217, he liked them .2168 .2169 with 2-3 tenths of taper. He would if necessary lap his own taper in but if given an ideal choice wanted only to put a finish lap in. He would also have a barrel off and back on several times playing with slight lap variations. The guy was fanatical about getting them as good as the metal would allow.
He was doing some barrels where he did the entire lap from a maker he would never identify. These were used, if I'm not mistaken for USA biathalon members.
The thing I found quite surprising was that his final lap was 1000 grit and was using a very unique compound unavailable through commercial sources, he secured a good supply from NASA. He swore that finish with those dimensions resulted in a slug that got very quiet very early in the bore.
He shot everything. As a mater of fact, even with the few customers he would do work with he would not part with a gun until tuned and you needed to send him a good couple bricks to tune.
The othe interesting part of his barrel work was that he did lots of them on Ans 54's and Suhl's and rarely threaded them, developed a decent press. He was of the opinion that the German's knew plenty about threading and refrained intentially, because they/he felt pressing yielded a more uniform, stress free chamber.
Lastly he did everything with a SINGLE reamer that was "never leaving his hands" and I don't know what became of it. He also spent a lot of time on cutting fluid development and would not say much about it other than "mostly natural" and I believe one reference to lard oil based.

Toinen:

Thanks, but that's not where I'm going with this nor why I posed the question. Now going back to Chet, he was the first guy I knew that invested a fortune in a set of pins from .2140 up to .2180 right down to 1/2 tenths...cost a fortune. Anyway he did this because everything he did was driven by bore diameter not groove, he felt bore diameter drove how good and how soon a bore sealed. He was of the opinion that without good and fast sealing everything else was compromised. About this time I was getting decent at slugging and able to measure reasonably well. Anyway there were a couple barrels from Hart that I measured up, slugged them and at that time they were running somewhat larger but slugs showed between 1-2 tenths no surprise. Chet dropped pins down them and time and again he calls me....no taper. I get them back, clean, lube, slug, 1-2 tenths taper....why? Everything I ever learned about barrel lapping always indicated almost the same metal removed both bore and groove, maybe a bit more in the groove diameter but this was a mystery and not unique to 1 or 2 barrels. The question remains why? and how significant to their performance??
Long Range

Koheltaja
Viestit: 540
Liittynyt: 8.1.2005 16:08

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Koheltaja » 19.2.2019 18:04

Long Range kirjoitti:
19.2.2019 7:48
*PPC piipuissa eivät käytä 320 grit hienompaa.Kun liian sileä,alkaa kuparoimaan.

*Voiko piekkarin piippu olla ikinä liian sileä??? Maailmalla jotkut aloittavat 220 grit ja etenevät jopa peilipintaan 800-1000 grit.
320 grit vastaa 45 micronia ja 1000 vastaa 18 micronia, jätetäänkö tosiaan piippu noiden jäljille? Joissain keskusteluissa on ollut läppäyksissä ohjeena selkeästi hienommat tahnat.

Long Range
Viestit: 663
Liittynyt: 13.11.2007 18:17
Paikkakunta: Kaakon kulma

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Long Range » 20.2.2019 7:07

En ole sinut noiden grittien ja micronien välillä,mutta tuo Gloverin taulukko antaa 1000 grit = 5 micronia.

www.newmantools.com/clover.htm

*Huippupiiput piekkareihin Shilen,Muller,Broughton,Benchmark läpätään käsin tehtaalla ja maksavat Suomeen tuotuna 450-600 eur/kpl.

*En tiedä löytyykö tällä hetkellä Suomesta piipun läppääjää,joka voisi noista tehdä parempia edelleen läppäämällä?

*Kuitenkin kun työntää slugin (luodin) puhdistetun piipun läpi suulle ja takaisin,jopa maallikko tuntee käsillään vastus vaihtelun jos/kun sellaista on.
(pieni ero jonka tuntee SAATTAA olla myös karheampää työstöjälkeä vetorihlatussa piipussa).Ei siis välttämättä ahtaampi.

*Piipun katkaisukohdaksi seppä tietty hakee suulta ahtaamman kohdan tai niin ettei mistään piipun suuta aiemmin löydy tiukempaa kohtaa.

*Kuitenkin pääosin sepiltä puuttuu mittalaitteet,joilla varmistaa katkaisukohdan ABSOLUUTTISUUS palkkien ja urien mitoissa.
Piipun suu on viimeinen asia joka lyijyluodin muodon määrää sen lentomatkalle.
Pienikin ero urien syvyydessä luodilla aiheuttaa luotiin vipatusta,muodostuu suurempi "tuulipussi" ja tuulenvientikin kasvanee ja osunta ei ole parasta A-Ryhmää.

*Nykysepät saisivat kyllä ottaa käyttöön muutaman vanhan asesepän käyttämän rymppäyksen piipun suulle.
(Rymppäys =Piipun suun supistaminen)

Kuinka rymppäyksen teko on minulle neuvottu:

*Piipun suulle ajetaan 15-20 mm pitkä syvennys.Halkaisija 15 mm (Piipun seinämä vahvuus jää n.4,65 mm)

*Tehdään 15-20 mm pitkä holkki,seinämävahvuus 5 mm ja sisähalkaisija 14,97 mm.

*Piippu pakastimeen tai hiilihappo jäähän.

''Holkki kuumennetaan hehkuvaksi

*Holkki laitetaan piipun syvennyksen päälle

*Annetaan jäähtyä ja nautitaan viileänä-:).

*Noin saadaan piipun suusta ahtain kohta.

*Kaikkein pahintahan on jos pipusta löytyy ahtaampi kohta aiemmin kuin piipun suu on.

Timppa
Long Range

kaleviys
Viestit: 1044
Liittynyt: 13.3.2006 11:24

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja kaleviys » 20.2.2019 12:14

No onkos sitten nappirihlaus tasaisemman vastuksen tae ? Entä miten läppäävät kaiken kokeilleet jenkkimaakarit kasapiippunsa, vaikkapa Bartlein, josta tulee jatkuvalla syötöllä huippupiippuja ?
Yritä ensin tietää vähän kaikesta ja sitten kaiken vähästä

Koheltaja
Viestit: 540
Liittynyt: 8.1.2005 16:08

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Koheltaja » 20.2.2019 17:47

Long Range kirjoitti:
20.2.2019 7:07
En ole sinut noiden grittien ja micronien välillä,mutta tuo Gloverin taulukko antaa 1000 grit = 5 micronia.
Näköjään taulukoissa on eroja, mä vertasin lukemat tästä taulukosta.

Kuva

Long Range
Viestit: 663
Liittynyt: 13.11.2007 18:17
Paikkakunta: Kaakon kulma

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Long Range » 21.2.2019 6:47

Kaikki huippupiiput on läpätty enempi tai vähempi.

Videot Bartleinin ja Kriegerin tehtailta.Jossakin kohti läppäminenkin vilahtaa:

www.youtube.com/watch?v=sBkrg7JMGdw

www.youtube.com/watch?v=aLUTL5S6yFE

Vahatulle lyijyluodille piippu ei ole koskaan liian sileä.Vaippaluodilla liian sileä piippu alkaa kuparoimaan.

Nappirihlaus tekee napin läpivedossa sileämmän pinnan kuin vetorihlaus.Parhaat piekkarin piiput ovat jo pitkään olleet nappirihlattuja.

Nykytekniikalla (CNC ohjaus) Bartlein ja Krieger saaavat aikaan vetorihlaamalla tasaisen rihlan nousun,mutta heidän piekkarin piiput eivät ole vakuuttaneet huippu piekkari ampujia .

Tuo piekkarin piipun lievästi suuta kohti supistuvaksi läppääminen on taidetta ja käsityötä.

Kun 600 mm pitkään piippuun haetaan läppäämällä <0,01 mm:n kartiokkuutta,niin tuohan tarkoittaa 0,001 mm:n eli tuhannesosa mm:n mittamuutosta 6 cm:n välein.

Noita keraamisia 0,001 mm:n välein olevia kalibroituja mittapinnejä on huippusepät tiputtaneet piippuun ja mitanneet perästä kuinka syvälle menee.

"Köyhän miehen" versio on työntää slugi (lyijyluoti) piippuun eri välein ja työntää se takaisin ja mitata.

Kuitenkin tuhannesosan mittaaminen kotivehkeillä on aikas epävarmaa.

En sano osaavani läpätä,mutta ihmisen käsi tuntee kyllä todella pienet erot piipussa.(Ja jopa minun käsi).

Vielä ei Sunnenkaan ole kehittänyt konetta,joka läppäisi rihlauksen JÄLKEEN kartiokkaan piipun.

Kuitenkin tuolla saadaan reamerilla ajon jälkeen tasainen sileä "putki" josta muodostuu palkkien päällystä.
(Siis ennen ilmatulkkaus tarkastusta).

www.sunnen.com/gun_barrel_honing

www.sunnen.com/NewsDetails.aspx?NewsID=108

Timppa
Long Range

Koheltaja
Viestit: 540
Liittynyt: 8.1.2005 16:08

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Koheltaja » 21.2.2019 7:24

Tuosta piipunsuun supistuksesta, onko se välttämätön? Omat kokemukset on olleet että riippuu piipun sisäpinnan laadusta ja pituudesta.

Kun luoti kiihtyy niin se nojautuu kiihtyvään suuntaan rihlapalkkien reunaan niin kauan kun luoti kiihtyy, lyhyessä piipussa kiihdytystä riittää loppuun asti. Pitkässä piipussa alkaa hönkä loppumaan ja paine ei enään riitä pitämään luotia kiinni rihlassa koska luoti ei enään varsinaisesti kiihdy ja on piipun sisäpinnan laadusta riippuen väljistynyt piippuun. Silloin luoti alkaa "kolisemaan" piipun sisällä ja piippu nakkelee miten sattuu jos piipun suulla ei ole supistusta. Supistuksella piippu saa taas otteen luodista ja saadaan luoti lähtemään suoraan piipun suulta.

Päätelmänä. Lyhyt hyvälaatuinen piippu ei ole yhtä vaativa piipunsuun supistuksesta kun pitkä ja ei-niin-laadukas sisäpinnaltaan, mitä vähemmän luoti menettää muotoa piippuvaiheen aikana, sitä pienemmäksi muodostuu supistuksen merkitys.

Vai ollaanko ihan metsikössä omiin havaintoihin perustuvien ajatusten kanssa?

Tunajussi
Viestit: 154
Liittynyt: 19.3.2012 10:32
Paikkakunta: Ikaalinen

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Tunajussi » 21.2.2019 18:30

Kun piippua läpätään piipun suuhun päin supistuvaksi, niiin siinä lähtee ainetta ihan joka paikasta piipun sisältä. Samalla kun patruunapesän päässä iso- ja pikkukaliperi kasvaa, niin samalla rihlapalkit kapenevat. Miten paljon ne kapenevat, on vaan helkutin vaikee mitata luotettavasti. Kun rihlapalkit levenevät piipun suuhun päin mennessä, niin luotikaan ei niin helpolla ala kolkottaan, kun koko ajan täytyy puskee isonevaan rihlapalkkiin.

Samalla kun luoti joutuu supistumaan piipun päähän mennessä, niin johonkin sen aineen on luodista jouduttava, että se mahtuu piipusta ulos. Luodin laajentuminen on mahdollista pituussuunnassa ja väljistyneiden rihlapalkkien tekemässä "tyhjiöissä", joten isompi kolkotus saa apuja supistuksesta.

Mitä "homogeenisempi" piippu on sisäpuolen geometrialtaan/pinnanlaadultaan, mitä lineaarisempi kiihtyvyys luodilla, mitä vähemmän on vibroja, sitä vähemmän tarvitaan supistusta.

Lyijyluotipiipussa piipunpään supistus, onko välttämätön, on (IMHO).

Jartsu
Viestit: 1607
Liittynyt: 9.1.2005 1:11

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Jartsu » 21.2.2019 18:39

Kun piippu on tasalaatuinen, ei kiristyvää tarvii olla päässä, keskisytytteisessä. (pienarista en puhu) Kuulahan lämpee ja laajenee kuitenkin jonkun verran kitkasta, jos piippu ei kerää kuparia, niin eipä se myöskää katoa kuulasta. Jos pitää olla piukkaa piipun päässä, silloin ei pitäsi katkotut piiput käydä laisinkaan katkomattomaan nähden, mut ainakin olemme huomanneet katkaisun olevan kohdillaan juuri tiukentuvasta kohdasta. Näin olen tehnyt myös metsä piipuille, 30br on ainakin hyvä esimerkki siitä, siittä kun pystyy jo kaivaa esiin kunnon käynnin. Mut mää mitää tiedä.

Jartsu
Viestit: 1607
Liittynyt: 9.1.2005 1:11

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Jartsu » 21.2.2019 18:40

Jartsu kirjoitti:
21.2.2019 18:39
Kun piippu on tasalaatuinen, ei kiristyvää tarvii olla päässä, keskisytytteisessä. (pienarista en puhu) Kuulahan lämpee ja laajenee kuitenkin jonkun verran kitkasta, jos piippu ei kerää kuparia, niin eipä se myöskää katoa kuulasta. Jos pitää olla piukkaa piipun päässä, silloin ei pitäsi katkotut piiput käydä laisinkaan katkomattomaan nähden, mut ainakin olemme huomanneet katkaisun olevan kohdillaan juuri tiukentuvasta kohdasta. Näin olen tehnyt myös metsä piipuille, 30br on ainakin hyvä esimerkki siitä, siittä kun pystyy jo kaivaa esiin kunnon käynnin. Mut mää mitää tiedä.

Jartsu
Viestit: 1607
Liittynyt: 9.1.2005 1:11

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Jartsu » 21.2.2019 18:40

Toki piipun lyhennys tukevoittaa piipun värinöitä.

Koheltaja
Viestit: 540
Liittynyt: 8.1.2005 16:08

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Koheltaja » 21.2.2019 19:09

Taas tuli Tunajussin kirjoituksessa esille asia joka on jälleen näitä itsestäänselvyyksiä kun sen joku ensin kertoo, kuten rihlapalkkien kapeneminen läppäyksen yhteydessä. Mitä enemmän tulee näitä pieniä asioita, sitä vähemmän huomaa "tietävänsä" pienistäkin vaikutuksista ja sitä helpommin alkaa ymmärtämään miksi toisilla on niitä hyviin käyviä aseita ja toisilla ei.

Tuo LR:n mainitsema krymppiholkki piipun suulle on vanha hyvä keino saada supistus jos sellaista ei ole tai supistus menetetään piipun lyhennyksen yhteydessä. Borderin piekkari piipussa ei ole supistusta ja mietittiin että tehdäänkö supistus vai ei, ei tehty ja käynti on hyvää perustasoa ja parempaa mitä on ollut aiemmilla "bulkkipiipuilla". Arvonta jatkuu teenkö siihen supistuksen vai jätänkö tuollaiseksi.

Kasahemmoille laatupiiput on tuttu juttu mutta piekkariin laitettu Border avasi silmät tavalliselle tauluun ampujalle mikä ero on laatupiipussa ja puolta halvemmassa esim LW:ssä. Tämäkin piti nähdä ja kokea ennen kun uskoi, ei ole paluuta "arvotaan onko tässä yksilössä käyntiä" piippuihin.

Long Range
Viestit: 663
Liittynyt: 13.11.2007 18:17
Paikkakunta: Kaakon kulma

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Long Range » 23.2.2019 5:37

Kuten edellä tuli esille piipun suun supistaminen ei ole tarpeen,jos ENNEN piipun suuta ei ole ahtaampaa kohtaa kuin piipun suu.

Noin 400 mm:n jälkeen alkaa luodin nopeus piekkarin piipussa hidastumaan ja kuten edellä mainittu olisi edullista jos olisi mahdollista saada rihlat LEVENEMÄÄN suuta kohti.

Piekkarin paukun yksi dilemma on palamatta jäänyt ruuti ja sen vaihtelu kun paine vaihtelee.

Tuo on helppo ymmärtää,kun ampuu eka laukauksen puhdistamisen jälkeen piipulla,jossa ei ole vahaa.V3 on noin 341-345 m/s.
Seuraava sitten enää 324-329 m/s.
Luodin suurempi kitka nostaa painetta luodin takana ja savuton ruuti palaa paremmin.

Yritin tuon palamattoman karstan määrää tutkailla muutamilla muuttujilla.Punnitsin WG.n tulpan painon ruutivaakalla ja ammuin eripaksuisia luoteja 5,68-5,715 mm ja kun paksu luoti nostaa alkupainetta kun vaatii enemmän voimaa/painetta ALUSSA rihloille tunkeutuessaan,niin sekin jo polttaa HIUKAN paremmin ruutia.(Paksumpi luoti on tietty ylimenon jälkeen samanpaksuinen kuin ohut,tosin hiukan pidempi)
(Siis työnsin WG.n tulpalla karstat kuppiin ja punnitsin tulpan+palokarstan ja vähensin WG.n tulpan painon).

Paksummasta luodista menee helpommin vahaurat rikki ja palkkien päällystä jää vahautumatta.

Eli tuossakin jos saat toista asiaa korjattua,toinen heikkenee.

Kun noita piippuja on vaikka millaisilla sisämitoilla,olisi hyvä jos Lapua toisi markkinoille eri paksuisilla luodeilla varustettuja paukkuja.
(Kuten aikanaan oli M ja L).


Läppäystyylejä näyttää maailmalla olevan hiukan erilaisia.

Kuitenkin saadakseen ensin tasaisen vastuksen piippuun käyttävät monet pitkää valosta,100-125 mm.
Senjälkeen lyhyemällä valoksella 50 mm or so hinkataan piippu 0,005-0,008 mm TASAISEKSI kartioksi ja suuta kohti supistuvaksi.

Varoittelevat jatkamasta liian pitkään pitkällä valoksella.Alkaa palkkien särmät pyöristymään.

Jussi laittoi linkin missä Paul Tolvstad (yksi harvoista oikeista läppäys guruista) hiukan valottaa tekemistään:

Paul kertoo tuossa alla hiukan eritavoin:

*Tekee ENSIN lyhyen valoksen.(Arvaan,että kun tuon pitkän valoksen liikuttelu alkuun karheammassa piipussa vaatii pirusti voimaa,hän silittää ensin hiukan lyhyellä ja valaa sitten pitkän)

*Alumiinioksidi 150 Grit ja Siliconi carbide 180 Grit on käytössä.


*Tuo on minulle uutta,että hän valaa eka valoksen piipun suulle ja seuraavan sitten piipun perään.

Keskustelu:

www.rimfireaccuracy.com/Forums/showthre ... el-lapping





Bore sizes, Breech end, largest .2184, smallest .2170, Groove sizes, Breech Largest .2223, smallest .2213 Not set in stone just what I prefer

Aluminum Oxide or Silicone Carbide both work well. If using Aluminum Oxide 150 Grit, if Silicone Carbide 180 Grit. Aluminum Oxide will break down faster.

Bumping laps. I hate it . Just don't like they way it feels. Recast, recast ,recast !!

I try for .0002 to .0003. Will go a little less or a little more depending on feel

I always cast a short lap (2 inches) on first lap just in case that first one might stick for some reason. This way it is easy to drill or melt out.

First lap always gets cast in the muzzle end first, 20-30 strokes or so, remove lap clean barrel. Cast lap in breech end 20-30 strokes or so, remove lap clean barrel, recast new lap in breech and induce the taper.

Timppa
Long Range

Koheltaja
Viestit: 540
Liittynyt: 8.1.2005 16:08

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja Koheltaja » 23.2.2019 9:15

Tuosta tulikin mieleen että tettekö läppäyksen paksuun aihioon vai muotoon sorvattuun kankeen? Nappipiipuissa tullut sellaista vastaan TRG tyyppisissä profiileissa että aihio on tulkattu tasapaksuksi, profiiliin sorvauksen jälkeen tulkkaus ja piippu on perästä tiukempi ja väljenee siitä kohtaa missä piippu muuttuu ohuemmaksi. Samaa ei ole huomattu lastupiipuissa ja takopiipuissa, ilmeisesti nappirihlatussa jää napin jäljiltä enemmän jännityksiä piippuun joiden vapautuminen näkyy em. tilanteissa.

Viimeisin oli 223 CM Shilen joka kolmen henkilön tulkkauksessa todettiin todella tasaiseksi ilman tulkilla havaittavaa ahtaumaa tai laajentumaa. Profiili TRG/Varmint ja muotoon sorvaamisen jälkeen uusi tulkkaus, piippu ahtaampi alkupäästä noin 160mm matkalta. Tätä ei kunnolla huomannut kun tulkin työnsi perästä mutta kun työnsi piipun suulta perään päin niin ahtauma tuntui selkeästi, ei toisin voimakas mutta tuntuva. Kevyt läppäys ja taas tulkki kulki tasaisesti molempiin suuntiin.

Kasaprofiilit lienee aika tasapaksuja eikä välttämättä vastaavaa ilmiötä nääy samalla tavalla kun piipussa missä paksuus vaihtuu 500mm matkalla 30-22mm.

kaleviys
Viestit: 1044
Liittynyt: 13.3.2006 11:24

Re: Piipun läppääminen

Viesti Kirjoittaja kaleviys » 23.2.2019 10:52

Minä kun en oikein näitä asioits ymmärrä, niin tulisitteko te todelliset asiantuntijat joskus kilpailuihin opettamaan, miten ammutaan samaan reikään ?
Yritä ensin tietää vähän kaikesta ja sitten kaiken vähästä

Vastaa Viestiin