Asesepät ja ampujat

Kun ampuminen ei ole yleisölaji,kuten esim.ampumahiihto ja ampujien on käytävä töissä,kun ampumisessa ei synny tuloja,pääosin pelkästään kuluja.

Jenkeissä on aseseppiä,joilta saa täydellisen palvelun eli seppä valmistaa aseen ja myös koeampuu ja virittää tuninkiin myös valmiiksi.

Jotkut jopa testaavat käyvät patruuna lotit valmiiksi.

Ampuja voi käyttää sitten vapaan aikansa harjoitteluun ja tuulenlukemisen opiskeluun.

Piekkaritiimi perustettiin v.2012 siksi,että silloisissa USA:ssa käydyissä MM-kisoissa Jenkkien aseiden käynti ja jopa pieni tuulenvienti JÄRKYTTI mukana olleita suomalaisia.

Moni ampuja maailmallakin on tympääntynyt aseseppien pitkiin jonoihin ja aloittanut sepän hommat itse.Hyvä esimerkki on Fabian Wallin,jonka Jan Stenroos opetti ja kun hänen luonnetta on minulle kuvailtu täydellisyyden tavoittelijaksi,niin jälki ollut sen mukaista.

Piekkarin ja PPC.n virityksessä on yhtäläisyyksiä,mutta myös selkeitä eroja.

Nyt ei mielestäni enää tiedon puute vaivaa suomalaisia aseseppiä piekkarin virityksessä (Juha Söderholm,Tapani Nousiainen,Tomi Korpi,Jan Stenroos).

Se,että onko ampujat valmiita maksamaan hemmetisti aikaa vievästä virittämisestä/palvelusta ja riittääkö seppien aika tehdä niin,että voi sanoa:

"Hyvää yritän tehdä,mutta priimaa tahtoo syntyä"

Joku saattanut ajatella,että Piekkaritiimi on joku "salaseura".Siltä osin kyllä,että patruunan kehityksestä meillä ei ole mahdollisuuksia kirjoitella julkisesti,kun on laitettu nimet salassapito papereihin patruunanvalmistajan kanssa.

Mutta aseista kyllä kirjoitellaan ja kun tiimissä on huippuampujia,aseseppiä ja ammunta valmentajia,niin tieto sitä kautta kulkeutuu piireihin.
Nuo asiat joita viime aikoina on kirjooteltu,ovat myös niitä jotka kompensoivat osin patruunoissa esiintyviä heikkouksia ja vähentäväT fliereiden määrää.

Koheltaja kirjoitti hienosti:

Ei meistä kukaan ole sillä tasolla jolla on vastaus kaikkiin asioihin, loppujen lopuksi jokaisella meillä on tiedonmurusia joita jakamalla, silmät vastakkain, tai etänä foorumin kautta, saadaan yhdistettyä näitä murusia ja ehkä niistä murusista syntyy joku päivä jonkilainen kakku, tai ainakin leivos, ehkä kumminkin pipari, pieni sellainen...

Kun tämän palstan lukijoilla on yhteensä satojen tai tuhansien vuosien kokemus hyvin käyvistä aseista,toivon teidän osallistuvan kirjoittamalla!!!

Esim.Edesmenneen Lukkarilan Jallun "hiaisu" juttu oli HIENO!!! Ihmettelimme Jallun sotilaskiväärin käyntiä jo 80-luvulla....Lie ollut "hiaistu" ja ehkä USIAMMAN KERRAN.

Timppa

Hei.

Sain aikoinaan tutustua Jallun " konsteihin" kun hän veti Lohtajala ampumakoulua nuorille, jossa meidänkin pojat ja itsekkin sai kipinän tähän lajiin.

Jallulla oli oma näkemys miten pyssy laitetaan huippukäyntiin. Tärkein juttu Jallulle oli piipun sisäpinta ja se että siellä ei tunnu mättäitä!

Jallu opetti sen miten valoimme piipun sisälle 10cm mittaisen kolvin lasikuidusta!! ja miten sillä sitten piippua "hivastiin" ja taas kokeiltiin lyijy tulkilla mikä oli lyöty noin 5cm piipun suusta ja hiontaa jatkettiin niin että lyijytulkki liikkui piipussa siten että vähän kiristyi piipunsuuta kohden ja että välillä ei tuntunut tiukkoja kohtia ei mättäitä.

Kun teimme testejä ja ampuminen tapahtui tunnelissa niin oli aivan selvä muutos siihen miten ase kävi hionnan jälkeen.

Entä timanttitahnan käyttö ?

Sinistä timanttitahnaa öljyssä ja aina pesästä sisään.

Jos se Jhalta on, niin melko karkee, Juhalla oli silloin kun niitä hankin tuo sininen joka veisti tankoa melkoisesti, keltainen vain hieman, ostin uuden keltaisen, se oli hienompaa ja ei juurikaan tehnyt mitää. Vanha keltainen oli hyvä, saada pois karstat ja muut ylimenot puhtaaksi, eikä liikoja veistänyt.

Vielä sitä sinistä tuolla on, jos jollain tarve.

Läppäämisessä KOVILLA valoksilla on käytetty myös timanttitahnoja,mutta pehmeillä valoksilla (lyijy&tina&antimoni seoksilla) taas ei niinkään.

Lyijyvaloksella käytetty Suomessa boorikarbidia ja alumiinioksidia.

Mm Toron Erkki käyttänyt tuota piipun läppäyksessä:

www.netkonttori.fi/tuotteet/11858161/boorikarbiditahnat-75-ml-tuubi

• Kovametallin ja karkaistun teräksen hienohiontaan ja läppäykseen sopiva Tetrabor-boordikarbidi (B4C) on timantin jälkeen kovin hioma-aine.
• Käyttökohteita ovat vetokivet ja -matriisit, puristintyökalut ja -muotit, lankaohjaimet, tulkit ja mittausvälineet, lastuavat ja leikkaavat työkalut (läppäys pidentää kestoikää), istukat ja holkit ym. karkaistut osat.
• Boordikarbidin hinta on timanttiin verrattuna erittäin edullinen.

Timppa

Timanttitahna on melkoisen halpaa tänä päivänä.