Tauluhan ei valehtele ja Einarin ase yksilö käyttäytyy just noin kuten taulut kertoo noilla eri patruunoilla/tunerin asetuksilla.
Meillä on vielä täällä Härmässä senverran lyhyt käyttökokemus takana tunereista,joten ei saada vielä edes kunnon "professoritason" kiistoja aikaan.
Aina ei tartte tietää miksi joku asia toimii ja JR opastanut,että älä korjaa jos toimii.Kuitenkin ihminen on utelias eläin ja haluaa selvittää jonkun asian taustalla olevan ilmiön.
Piekkaritiimilläkin noilla asioilla kyllä kovin päätämme vaivattu.
Noita professoritason kiistoja piekkarin ympärillä kyllä maailmalla ollut/on.
1) Onko positiivista kompensaatiota olemassa? Eli oikean suuntainen piipun suun värähdys korjaisi Vo lähtönopeus erosta syntyvää pystyhajontaa.Eli luoti lähtisi piipun suun pystyliikkeen aikana.
"Professori Kolben" kanta näkyy tuossa:
www.geoffrey-kolbe.com/articles/rimfire ... barrel.htm
*Toinen kanta on pysähtyneen piipun suun ajatus.Eli tunerilla löydetään sellainen kohta,että se sietää tietyn verran luodin piippuajan vaihtelua ja luoti lähtee aina piipun suun ollessa värähtelyn kuolokohdassa pysähtyneenä.
Mutta kun tuo Vo hajonta on vain yksi erilaista värähdystä aiheuttava asia ja vaikka Vo näkyy mittarissa sama luku,luodin kiihtyvyys on voinut olla erilainen ja sitä myötä piippu värähdyskin erilainen.Esim luodin kosketuspinta ylimenoon vaihtelee eripituisissa patruunoissa ja kun lepokitka on suurempi kuin liikekitka,niin painekäyrä alussa muuttuu ja erilainen värähdys lähtee.Ja kiihtyvyys muuttuu.
Eräs saksalais setä oli juuri mitannut piekkarissa piippuvärähtelyn muutosta jos patruunassa on kieroutta eli runouttia tai sitten ei ole ja olipahan iso ero piipun värähtelytaajuudessa pelkästään siitä johtuenkin.
Vaikka patruunan runout oikeaa pääosin pesään työnnettäessä,niin silloinhan hylsyn suun ja luodin olakkeen väliin tulee toiselle puolelle tilaa ja erilainen värähdys seurauksena.Ja mahdollisesti luodin perän muodonmuutos,joka saa luodin epävakaaksi.
Vilkaiskaa tuo videon pätkä,jossa näkyy kuinka boat tail luodilla ammuttaessa paine pulssi ohittaa luodin ja aiheuttaa luodille epävakautta.
Flat base luodilla tuota ei tapahdu ja se vakautuu nopeammin.
www.youtube.com/watch?v=ZDUL_1vrABI
Mietitään hiukan numeroiden valossa:
Luodin tasopinnan (laakeripinnan) ulostulo aika piipun suulta karkeasti muutamalle kaliiperille:
Laakeripinnat (tasopinnat) riippuu tietty luodeista,mutta about:
Piekkari n.6 mm
6 PPC n.5 mm
7 mm n.12 mm
Luotien ulostulo aika piipun suulta
*Piekkari tasopinta perän tyssäytymisen jälkeen noin 6 mm--> 0,006 m / 326 m/s = 0,0000184 s.
Jos Vo on 321 m/s--> 0,006 m / 321 m/s = 0,0000187 s.
Erotus on 0,0000004 s.
*6 PPC laakeripinta 0,005 m / 1020 m/s = 0,0000049 s
*7 mm laakeripinta 0,012 m / 880 m/s = 0,0000136 s
Eli piekkarin luodin tasopinnan ulostulo piipun suulla kestää n. 3,8 kertaa pidempään kuin PPC.n luodin.
No sitten:
*Meillä on parhaissakin piekkarin paukuissa n.5 m/s nopeuserot hitaimpien ja nopeimpien välillä.
*Maailman paraskäyntisilläkin piekkareilla on jäljellä pystyhajontaa n.4 mm 50 m:iin.
*Tuo 4 mm pystyhajonta muodostunee jo tuosta 5 m/s nopeuserosta.
Mitä noista numeroista voimme päätellä/ ajatella?
*Jos piekkarilla saavutetaan 10 mm käynti ulkolaidasta mitattuna 50 m:iin,niin onko nirvana saavutettu ja aseesta mitattu kaikki irti ja VAIN patruunan parantaminen voi enää auttaa?
*Positiiviseen kompensaatioon vaikea uskoa,kun kukaan ei maailmassa saa tuota piekkarin pystyhajontaa alle tuon maagisen 0,15 " (3,8 mm) 50 m:iin.
*JOS/KUN tuo jäljellä oleva pieni hajonta syntyy patruunasta,niin onko tunereilla saavutettu se taso ettei piippuvärähtely enää lisääkään hajontaa???
Eli piipun suun pysähdyksissä olo aika olisi pidempi kuin tuo 0,0000004 s ja silloin 321 m/s ja 326 m/s lähtisi piipun suun pysähdyksen aikana EIKÄ piipun suun liikkeen aikana.
Timppa
Ps.Toinen kiistan aihe maailmalla on se että kun oikea tuninki piekkariin löydetään tarvitseeko esim. lämpötilan mukaan säätää TUNERIN asetusta.
Jossakin tuo raja kulkee nopeusluokan suhteenkin. Ja miksi noita eriäviä näkemyksiä sitten syntyy? No takuulla on esim. niin homogeenisia piippuja,jotka eivät ole niin herkkiä patruunasta tuleville värähdyksille kuin joku toinen.
Tapanin Turbo ollut hyvä referenssi tuosta eli käy huippuhyvin +4 asteessa ja 20 + asteessa ILMAN tunerin asetuksen muuttamista.
Ps.2.Tuo TeeHoon esille nostama "asetus/lataus" joka vie vähemmän tuuleen on kyllä ihan oman keskustelun aihe ja TODELLA mielenkiintoinen aihe.
.
