Piippukitkan vakutus lähtönopeushajontaan

Tällä alueella keskustellaan asioista maan ja taivaan välillä.

Valvoja: Ylläpitäjät

Long Range
Viestit: 856
Liittynyt: 13.11.2007 18:17
Paikkakunta: Kaakon kulma

Piippukitkan vakutus lähtönopeushajontaan

Viesti Kirjoittaja Long Range » 23.10.2020 5:28

Liekö kaikki metsästämässä kun sivuilla hiljaista.Pöyhäistäänhän tällaista asiaa,jos vaikka keskustelu viriäisi:

Tässä sekoittuu nyt hiukan piekkarin lyijyluotia ja vaippaluotia ja muutakin sekaisin.

----------

PTK about 40 vuotta sitten :

Latausvälineistön nallinpoistopiikkejä usein katkoneen, alimitoitetun liekkireiän omaksumisen syynä oli siis "yleisön pyyntö", eikä mikään sisäballistinen perustelu. Tuo "yleisö" lienevät olleet FERRIS PINDELL ja LOUIS PALMISANO, joiden PPC-patruunoissa alkuaan käytetyt, tunnetusti perin jäykkäsyttyiset pallojyväruudit kenties vaativatkin tavallista kapeamman ja terävämmän nallin pistoliekin, koska ne täyttävät hylsytilan melko tiiviisti. Esimerkiksi BALL-C (2):n tilavuuspaino on tasan 1.0 gramma/ kuutio-cm.

Nyttemmin on alettu kasa-ammuntaratruunoissa käyttää myös putkijyväruuteja ja taikauskon piiriin kuuluva käsitys, että "hylsy pitää täyttää rutistamalla" on jo ammoin todistettu erheelliseksi. (Omissa testeissäni v. 1981: Lähtönopeusvaihteluista noin 10 cm/s ei voida juuri panna paremmaksi. Ruutipanos täytti hieman yli puolet hylsyn lataustilasta. Ruuti VV N 320, luotina Lapua S374, lataus kauhalla mitattu, keskimäärin 1.10 grammaa .308 Win.-patruunaan. Ruudin ja luotien valmistajat kieltävät vieläkin testitulosten julkaisemisen painetussa sanassa ?!). Yksi tekninenkin perustelu toki löytyy hylsyntäyteiselle ja pikkutarkkalle ruudin annostelulle, mutta on olemassa keino, jolla päästään samaan lopputulokseen vähemmällä niuhotuksella: Luodin voi "liimata" hieman välykselliseenkin hylsynkaulaan pintavoitelu-aineella, vaikkapa paraffiinivahalla, jolla yleensä liukastetaan pienoiskiväärinluodit.

Ruudin voi siis annostella miltei kourasta kaatamalla: Luotien lähtönopeusvaihteluiden osatekijöistähän paljonkin vaikuttavammaksi on (VIHDOINKIN myös muiden toimesta) havaittu luotien vaippametallin läpikulkukitkan ja kovuuden vaihtelevuus. Kitkaa yritetään nyt yhdenmukaistaa molybdeenisulfidi-pinnoitteella, mutta kovuusvaihtelut vähenevät VAIN omaksumalla lähestulkoon kemiallisen puhtaat alkuaineet vaippamateriaaleiksi: Kupari tai rauta, taikka kuparilla silattu rauta, ellei sitten muovi, josta tehtyä vaippaa ei tarvitse rasvata tai kuivavoidella. Muovisia johtorenkaita on jo kauan käytetty tykinammuksissa, jopa noin 1500 m/s lähtönopeustasoilla.

---------

Olin usein PTK.n mukana ihmettelemässä hänen aivoituksiaan myös radalla,mutta tuossa tutkailussa/mittauksessa en valitettavasti ollut mukana.PTK kertoo saaneensa 308:iin erittäin nopealla 320:llä ruudilla 1,1 gramman latauksella Vo hajonnan 0,1 m/s....Käsittämätön/uskomaton tulos.

Enempi minua kuitenkin kiinnostaa tuo osuus PTK:n lähes 40 vuotta vanhassa lennokkaassa tekstissä:

PTK:

Ruudin voi siis annostella miltei kourasta kaatamalla: Luotien lähtönopeusvaihteluiden osatekijöistähän paljonkin vaikuttavammaksi on (VIHDOINKIN myös muiden toimesta) havaittu luotien vaippametallin läpikulkukitkan ja kovuuden vaihtelevuus. Kitkaa yritetään nyt yhdenmukaistaa molybdeenisulfidi-pinnoitteella, mutta kovuusvaihtelut vähenevät VAIN omaksumalla lähestulkoon kemiallisen puhtaat alkuaineet vaippamateriaaleiksi.

----------
Voisi äkkiä kuvitella,että mitä pienempi piippukitka,sen nopeampi lähtö,mutta se onkin päinvastoin piekkarissa.

Tuohon piippukitkan vaihtelun vaikutukseen lähtönopeuteen törmää monissa kohdin.Kun ammut puhdistettuun piippuun EKA laukauksen piekkarilla,nopeus on esim.340-345 m/s.Seuraava jo vahautuneeseen piippuun normaali eli esim. 325 m/s.

Piipun sileäksi läppääminen (riippuen piipun lähtösileydestä) voi tiputtaa Vo esim. 328 m/s-->315 m/s.

Kasaluotien valmistajat törmäävät usein siihen,että kun saa laadukkaan kuppierän,jossa seinämän vahvuus heittoja ei ole, syntyy hyvin käyviä luoteja ja päin vastoin.
Vaipan pienikin paksuusvaihtelu aiheuttaa juuri tuota PTK.n kuvailemaa ongelmaa piippukitkan muutoksessa keskisytytteisissäkin.

Tuo savuton ruuti on siitä harmillinen aine,että sen palonopeus muuttuu kun paine sen palotilassa muuttuu ja piippukitka on yksi sen osatekijä.

Olimme pääsemässä ihan kalkkiviivoille rojektissa valikoida kasaluotien kupit eräillä Suomen tarkimmilla mittalaitteilla ja sitten koe ampua ne Suomen parhaasta vapaanluokan lavetti aseesta.Loppusuoralla lähti matto alta,kun "oppilastyöksi" suunniitellun savotan ryhmä saikin enemmän heidän tulevaan ammattiin liittyvän rojektin ja meidät sivuutettiin.

Yksi mittaustyyli jota olisi koitettu näkyy tuolla videolla.Teoreettinen mittaustarkkuus < +-0,002 mm.Kun huolehtii lämpötilan kalibroinnista.

www.youtube.com/watch?v=HVgwRlPdFFk

Olen yrittänyt vertailla piekkarissa "palamattoman" karstan määrää laukaus/laukaukselta kun vaihtelen piippukitkaa ja onhan siinä selkeitä eroja.Luodin takana olevan paineen vaikutus näkyy palamiseen.

Vaikka tekee patruunalle KAIKKI mahdolliset/mahdottomat temput,niin meille jää muunmuassa tuo meille tavallaan"NÄKYMÄTÖN" tekijä,joka näkyy Vo hajonnassa.

Timppa
Long Range

Long Range
Viestit: 856
Liittynyt: 13.11.2007 18:17
Paikkakunta: Kaakon kulma

Re: Piippukitkan vakutus lähtönopeushajontaan

Viesti Kirjoittaja Long Range » 23.10.2020 5:53

Keskustelen tässä alkuun itseni kanssa,niin tulee vähemmän riitoja-:).

Toiset saa päänsä sekaisin joillakin huumeilla,mutta ilmeisen mahdollista se on myös miettimällä aseiden sisäballistiikkaa.

Piekkarissa on perinteisesti pidetty hyvänä tasaisesti piipun suuta kohti supistuvaa (kartioksi läpättyä piippua).Kun lyijyluodin vastus koko ajan kasvaa,niin sillä on varmasti ruutia paremmin polttava vaikutus.Tähän viittaa sekin,että pakkasella ammuttaessa vielä normaalia suurempi kartio piippu toimi hyvin(Erkki Toron kokeilut).

Kuitenkin pesän mitta/ylimenon kulma/ pesän pituuden (luodin rihlakosketus) merkitys piekkarissa on alun tiivistymisen osalta todettu Chet Amickin ja Calfeenkin toimesta erittäin tärkeäksi.

Nyt haaste Pelle Pelottomille.Muistakaa turvallisuus ennen kaikkea!!!

Testatkaa PPC:n käynti piruuttanne nopealla esim.N320 ruudilla ja erittäin vajaalla hylsyllä.Quick Loadista suunnat ja vaikka narulaukaisulla ekat.Ei alkuun parhaimmalla Batilla-:).

Minä lupaan tsekata piekkarissa nuo 3N36:tta ja 3N37:aa nopeampia.Johon N320 myös kuuluu.Koittanut hitaampia,mutta niistä ei hyvää ole löytynyt.

Timppa
Long Range

Räiskis
Viestit: 20
Liittynyt: 16.12.2012 19:13
Paikkakunta: Tampere

Re: Piippukitkan vakutus lähtönopeushajontaan

Viesti Kirjoittaja Räiskis » 23.10.2020 16:32

Kuinka pitkän matkan piekkarissa ruudin palaminen vaatii? Jos ruuti palaa vaikka 200mm matkalla ei pidemmässä piipussa mikään kiihdy, hidastuu vaan?
Muutenkin piekkarin ruutimäärä ei enää luulis paineeseen vaikuttavan kun astian tilavuus on jo moninkertaistunut, luoti kulkenut piipussa esim, 300mm?
Aattelin vaan, tuo piekkarin hylsy ja ruutimäärä ei luulis kovin pitkää piippua palamiseen tarvita?

Jartsu
Viestit: 1640
Liittynyt: 9.1.2005 1:11

Re: Piippukitkan vakutus lähtönopeushajontaan

Viesti Kirjoittaja Jartsu » 23.10.2020 17:46

Long Range kirjoitti:
23.10.2020 5:53
Keskustelen tässä alkuun itseni kanssa,niin tulee vähemmän riitoja-:).

Toiset saa päänsä sekaisin joillakin huumeilla,mutta ilmeisen mahdollista se on myös miettimällä aseiden sisäballistiikkaa.

Piekkarissa on perinteisesti pidetty hyvänä tasaisesti piipun suuta kohti supistuvaa (kartioksi läpättyä piippua).Kun lyijyluodin vastus koko ajan kasvaa,niin sillä on varmasti ruutia paremmin polttava vaikutus.Tähän viittaa sekin,että pakkasella ammuttaessa vielä normaalia suurempi kartio piippu toimi hyvin(Erkki Toron kokeilut).

Kuitenkin pesän mitta/ylimenon kulma/ pesän pituuden (luodin rihlakosketus) merkitys piekkarissa on alun tiivistymisen osalta todettu Chet Amickin ja Calfeenkin toimesta erittäin tärkeäksi.

Nyt haaste Pelle Pelottomille.Muistakaa turvallisuus ennen kaikkea!!!

Testatkaa PPC:n käynti piruuttanne nopealla esim.N320 ruudilla ja erittäin vajaalla hylsyllä.Quick Loadista suunnat ja vaikka narulaukaisulla ekat.Ei alkuun parhaimmalla Batilla-:).

Minä lupaan tsekata piekkarissa nuo 3N36:tta ja 3N37:aa nopeampia.Johon N320 myös kuuluu.Koittanut hitaampia,mutta niistä ei hyvää ole löytynyt.

Timppa
Mikäs tuo N:3N36 on, joku uusi vai. Nii ite joskus vetelin N:340 ppc:tä, muuten tulee vispattua N:3N37.

Long Range
Viestit: 856
Liittynyt: 13.11.2007 18:17
Paikkakunta: Kaakon kulma

Re: Piippukitkan vakutus lähtönopeushajontaan

Viesti Kirjoittaja Long Range » 23.10.2020 18:55

3N36 piekkarin lataustestejä varten saatu.Ei taida olla myynnissä?.

n.400 mm piipulla taitaa syntyä piekkarilla kovimmat nopeudet ja sen jälkeen jo hidastuu.

Tuntuu piekkarissa tärkeät asiat tapahtuvan alussa.Hyvässä ja huonossa.

Timppa
Long Range

Koheltaja
Viestit: 591
Liittynyt: 8.1.2005 16:08

Re: Piippukitkan vakutus lähtönopeushajontaan

Viesti Kirjoittaja Koheltaja » 25.10.2020 7:33

Ei kai nopeudet 400mm jälkeen heti ala hidastumaan mutta luodin maksimikiihtyvyys on saatu aikaan tuolla matkalla eikä vauhti juurikaan kasva jos piippu on pidempi?

Long Range
Viestit: 856
Liittynyt: 13.11.2007 18:17
Paikkakunta: Kaakon kulma

Re: Piippukitkan vakutus lähtönopeushajontaan

Viesti Kirjoittaja Long Range » 27.10.2020 7:29

Tuossa arvot 30" eräästä piekkarin piipusta,josta alettu pätkimään 2" kerralla pois ja mitattu nopeudet: Muutin feet/s -->m/s

30" 1090—> 762 mm piipussa Vo 332 m/s
28" 1099—> 711 mm piipussa Vo 335 m/s
26" 1105—> 660 mm piipussa Vo 337 m/s
24" 1121—> 610 mm piipussa Vo 342 m/s
22" 1131—> 559 mm piipussa Vo 345 m/s
20" 1140—> 508 mm piipussa Vo 347 m/s
18" 1153--> 457 mm piipussa Vo 351 m/s
16" 1161—> 406 mm piipussa Vo 354 m/s
14" 1149--> 356 mm piipussa Vo 350 m/s
12" 1141--> 305 mm piipussa Vo 348 m/s

Nuo pitkät piekkarin piiput on pirun hankala valmistaa (PIENI REIKÄ /tynnyriporaus) ja sitten vielä pistepiekkarissa JOKU keksinyt painoluokat (LV&HV),jotka estävät pitkien piippujen käytön/kehittelyn...Tietty UL luokka 100 m:iin olemassa.

Tuosta pitkän piipun alentuneesta suupaineesta on mielenkiintoinen teoria olemassa.Alempi suupaine "vioittaisi" luodin lähtöä suulta vähemmän.
Liekö osa syy siihen,että pitkät piiput hiukan kaikkiruokaisempia (eivät niin herkkiä Vo vaihteluille9???

Tuo alemman suupaineen merkitys mietityttää siltäkin kannalta kun Setä McCoy USA:n armeijan isosti rahoittamalla pirun tarkalla tutkailullaan päätyi siihen että piekkarin luodin tuulenvienti on alhaisimmillaan nopeudessa 289 m/s....
50 m:n ammunnassa Vo pitäisi olla 300 m/s jotta edes osalla matkaa oltaisiin 289 m/s +- tasolla.

Patruunatehtaat (ja ampujatkin) testaavat paukkunsa sisäradalla ja 16-16,5 " nousuisilla piipuilla.Nopeat paukut käyvät ja kukkuvat sisällä.Ketään ainakaan tehtailla kiinnosta mitäs sitten ulkona tapahtuu.
Tuo on perseestä sanon minä! Väärä tie!!! Ainakin minulle huonolle tuulen lukijalle tarttee saada paukkuja/nousuja mitkä vie vähemmän tuuleen-:).

Timppa
Long Range

Vastaa Viestiin